sunnuntai 10. elokuuta 2014

Vauvanviltti



Noniin.. En ole ihminen mistään kärsivällisimmästä päästä ja varsinkaan valmiin työn postauksen odottelusta.. hyvä syy sille kuitenkin oli, tämä viltti meni nimittäin lahjaksi tänään kastetulle kummipojalleni ja en halunnut etukäteen paljastaa mitä tuli poitsulle tehdyksi ;)

Viltin kuositus tuli siitä, kun tuo Vallilan "Remulus" kangas oli aika poikamainen ja sitä oli mulla ostettuna palana niin ajattelin että jos sitä olisi myös toisen värisenä.. kun yleensähän monia kuoseja valmistetaan useammassa värissä. Noh, löytyi valkoisella pohjalla.. Myönnetään että ei lapsiperheeseen mikään helpoin väri, mutta se toi silti kivaa vivahdetta vilttiin.

Valmis paketti!

Tämä viltti oli siitä oikea murheenkryyni, että päätin kokeilla koristetikkauksiin tuon Janomeni koristeompeleita. Muuten todella hyvä idea, mutta ompelukoneen langankireys ja tikin pituus olisi pitänyt säätää huomattavasti tarkemmin.. noh, aina sitä oppii viimeistään kantapään kautta. Kokeilin tikkejä kuitenkin ennen ompelua, mutta en kokeilutilkistä tajunnut, että noissa säädöissä oli niin ratkaisevaa heittoa.

Kokeilutikit.

Ihastuin tuohon monisiksakkiin ja sitä aioin käyttää kyllä jatkossa.. tosin aika harkiten. Enivei, viltistä piti tulla jotain tuon alla olevan kuvan mukaista.. mutta kun tuon laittoi hieman kovempaa alustaa vasten, palaset olivat aivan rytyssä! Voitte kuvitella, että olin kyllä ihan itkun partaalla kun jouduin toteamaan, että joudun purkamaan KAIKKI koristetikit! Ja jokaikinen saumanvara oli tikattu tuolla koristetikillä auki. Mulla meni siinä hommassa ikä ja terveys ja totesin ylhäällä ja alhaalla olevien pienempien palasten kohdalla, että en saa tikkejä puretuksi, olin käyttänyt niihin tuon ylemmän kuvan keskimmäistä tikkiä.. ja pienin pisto oli niin pieni, etten saanut sinne väliin mitenkään päin ratkojaa. Tai ehkä olisin, mutta kun olin tikkejä purkanut yhtä kauan kun koko viltin tekemiseen oli aikaa mennyt, totesin, että ne jää käyttämättä. Jos jotain hyvää tästä täytyy repiä, niin huomasin, että viltistä oli tulossa ehkä vähän tarpeettoman suuri ja opin ainakin kuinka tärkeää pienetkin heitot langankireyksissä ja tikin pituuksissa on.

Mitä piti tulla..

Koristetikkaukset lähempää.
Tietysti mulla oli apuna kannustamassa mun kaksi apuria... Kisuli koki puolaamisen hyvin mielenkiintoisena, ainakin ilmeestä päätellen.. :D 

Puolaus.

Kaverukset vieressä kyttäämässä.

Leikkelin palaset kankaasta erikseen ja vasta sen jälkeen tein "kartan" siitä, miten palaset liittää yhteen, jotta saan viltistä halutun kokoisen. Huomasin kuitenkin, että ei olisi ehkä kannattanut kaikkia palasia leikellä heti, mutta ainakin tuli selkeämmät robopalaset.. kangasta jouduin hakemaan lisää pakkatavarana kuitenkin kesken tekoprosessin, osittain purkamisen takia ja osittain siksi ettei sama kangas olisi riittänyt viltin molemmille puolille. Loput palaset leikkasin kankaasta määrämittoihin ns. täytepaloina, siististi nekin kuitenkin sai!

Vilttiin sai säväytystä hieman siitä, että osa samanlaisesta robotista on kasattu kahdesta eri väristä, eli kuten kuvasta näkee, nurkan koiran vartalo on leikattu vihreästä kankaasta ja pää valkoisesta :) Kaikki palaset on siksakattu ja saumat silitetty.. tosin en enää tikannut saumoja auki ;D Täytyy sanoa, että jos jokin työ epäonnistuu, kuten tälle ensin kävi, yleensä heitän sen johonkin nurkkaan/mappi Ö:hön ja haen uudet kankaat/langat tjsp ja aloitan homman kokonaan alusta. Tämän kohdalla kohtasin kuitenkin luonteeni periksiantamattomuuden ja aloin työtä purkamaan. Lopputulokseen olen kuitenkin erittäin tyytyväinen joten purkaminen kannatti.. ja säästihän siinä vähän rahaakin ;)

Valmis viltti on n. 1x1m, saattoi tulla hieman isompikin.. muistaakseni pystysuunnassa etupalan koko oli n. 115cm ja sivusuunnassa n. 105 cm ja se on siis käännetty viltin takapuolelle.

Nyt on poitsulla viltti jonka päällä könytä, päiväpeitto tai lämmike automatkoille tai vaunulenkeille kunhan ilmat kylmenee!

Valmiin viltin "takapuoli".

Valmiin viltin "etupuoli".



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti